Kaltaiseni permakulttuuri-intoilija sai ilahtua kun YLE:n uutisissa puhuttiin biodiversiteetin tärkeydestä. Haasteena on selkeiden ohjeiden laatiminen sille miten luonnon monimuotoisuutta voidaan tukea, lisätä ja elvyyttää, jokainen sijainti kun on omanlaisensa summa olosuhteita. Suurista linjauksissa olisi hyvä kuunnella tutkijoita ja yhdistää heidän keräämäänsä tietoa omiin jatkuvasti tehtäviin käytännön havaintoihin.
Yksi monimuotoisuutta uhkaava kehityssuunta on pölyttäjien määrien romahdus. Ennen vanhaan maatalousmaisemassa oli sekä meillä että maailmalla enemmän laitumia, eli ympärivuotisia nurmimaita, ketoja ja niittyjä. Tällaisten maiden hiilensidontapotentiaali on suuri, ja tutkimus the Jena Experiment Saksasta kertoo että yli 8-lajinen niitty sitoo ilmastosta hiiltä maaperään vähälajista tehokkaammin ja monimuotoinen on myös monokulttuuria satoisampi. Monimuotoisuus siis palauttaa hiiltä maahan lisäten siten maan viljavuutta ja vedenpidätyskykyä. Eri vuodenaikoina kukkivista kasveista koostuva, kevään, kesän ja syksynkin läpi kukkiva niittykaistale edistää myös pölyttäjien elinolosuhteita tukien pölyttäjistä riippuvaista ruuantuotantoa eli kolmasosaa kaikesta ruuantuotannosta.
Bisnesmies tahtoi myydä teollisia aineita lannoitteeksi, tuholaisten torjuntaan ja päällysti niillä vielä siemenetkin. Maanviljelijä tahtoi uskoa ettei myyjä tohtisi myydä haitallisia aineita. Joko huomaatte elinvoimaisemman vaihtoehdon työskennellä sen sijaan yhteistyössä monimuotoisen luonnon kanssa?
Vuosikausia kuunneltiin bisnesmiestä enemmän kuin tutkijaa. Nyt monet pellot seisovat suuren osan vuodesta tyhjillään. Silloin maaperän hiilivarastot hupenevat ilmaan, eikä pörriäinen löydä ruokaa, vaikka myrkyiltä säästyisi.
Yksi hahmottelemani pala tähän monimuotoisuuspalapeliin ovat täten kedot ja niityt, ja nämä mahdollisimman kirjavina. Vakaat ketokaistaleet pienvesistöjen varsilla suojaavat myös eroosiolta. Monipuolinen kasvillisuus luo olosuhteet hyötyhyönteisille ja pieneläimille jotka auttavat pitämään haittahyönteisiä kurissa. Häiritsemättömän maanpinnan alla mikro-organismit vaihtavat aineita monimuotoisten juuristojen kanssa ja pitävät maan kuohkeana ja kasvit terveinä. Siten on mahdollista viljellä menestykkäästi ilman myrkkyjä ja kääntämättä maata.
Tämä on tärkeää, kiitos lukijoille! Toivon että tutkitte aihetta lisää, kerrotte oivalluksistanne ja jatkamme oppimista uteliaina kohti monimuotoisempaa viljelyä. Yhdessä ymmärrämme enemmän. Luonto on enemmän kuin pintaa.
Rauhaisaa kesää 2020!
Paula Bäckman
26.06.2020 – 09:40