LAND-tapaaminen Koroisilla 6.-8.10.

Picture
 
Lotta Laaksonen kertoo Koroisten palstaviljelystä.
 
Koroisilla Turussa kokoonnuttiin viikonloppuna 6.-8.10.2017 tarkoituksena tuoda permakulttuurimallipaikkojen verkostoa (LAND-network) Tanskasta myös Ruotsiin, Suomeen ja Viroon. Verkosto on kehitetty Englannissa, jossa on jo useiden kymmenien permakulttuurin mallipaikkojen verkosto. Kokoontuminen on osa projektia, jonka tapaamiset elokuussa Ruotsissa, nyt Suomessa ja ensi maaliskuussa Virossa mahdollistaa Nordplus-rahoitus. Verkoston avulla saadaan LAND-verkostoon hyväksytyille paikoille eli LAND-keskuksille enemmän näkyvyyttä ja yhteistyötä tiedotukseen, kouluttautumiseen ja kehittymiseen. Näin permakulttuuriin pääsee tutustumaan käytännössä ja permakulttuuria harjoittavat ja sitä esittelevät paikat saavat näkyvyyttä.
 
Tapaaminen alkoi perjantai-iltapäivällä lehdistölle avoimella tiedotustilaisuudella, jossa keskeisessä roolissa oli tapahtumapaikka Koroinen ja sitä hallinnoiva Koroisten Elävän Kulttuurin Yhdistys. Projektin myötä Koroinen pyrkii Suomen ensimmäiseksi LAND-keskukseksi. Perjantai-illan mittaan kuultiin esittelyjä myös muista potentiaalisista LAND-keskuksista eri maista. Suomesta Lotta Laaksonen esitteli Huvikumpu-tilansa Paraisilla, Selma Kilpi rakenteilla olevan runokylänsä Tärkkilän, Marja Nuora ja Erkki Pöytäniemi Iso-orvokkiniityn Karjalohjalla ja Anton Nordqvist kotitilansa Paistanojan. Virosta kuultiin yhdestä rakenteilla olevasta ekokylästä ja lasten ja nuorten kurssikeskuksesta Suomaalla.

Lauantaina paneuduttiin itse mallitilojen hyväksymiseen ja verkoston toimintaan ja rakentamiseen. Esimerkkinä käytiin läpi Koroisten evaluointi LAND-keskukseksi ja samalla tutustuttiin keskuksille asetettuihin kriteereihin. Arvioinnin lopputuloksena Koroinen hyväksyttiin LAND-oppijaksi (learner). LAND-oppija on paikka, joka haluaa LAND-keskukseksi, mutta ei vielä täytä kaikkia kriteerejä. Päivän lopuksi muutamat potentiaaliset LAND-keskukset saattoivat kerätä ideoita paikkansa kehittämiseen ryhmätöiden avulla. Kuulimme myös tanskalaisen ja ruotsalaisen tilan esittelyn.

Sunnuntaina osa ulkomaisista vieraista oli lähdössä, joten aamupäivällä organisoitiin projektin tietotusta ja tehtäviä seuraavaa kokoontumista varten. Projektin puitteissa tuotetaan tiedotusmateriaalia permakulttuurista ja LAND-keskuksista projektiin osallistuvien maiden kielillä (tanska, ruotsi, suomi ja eesti). Päätettiin kääntää ja julkaista ainakin LAND-keskusten ja -oppijoiden käyttöön julisteet, jotka voi ripustaa paikkaan näkyville kertomaan, mitä status tarkoittaa. Samoin päätettiin painattaa esitteet permakulttuurista ja LAND-verkostosta. Projektin loppupuolella on mahdollista arvioida, jääkö rahaa myös muuhun painatustyöhön.

Iltapäivällä paneuduttiin Suomen LAND-verkoston kehittämiseen. Englannissa ja Tanskassa LAND-verkostoa hallinnoi maan permakulttuuriyhdistys. Niinpä Suomessakin verkoston luonteva paikka on vasta perustettu yhdistyksemme. Todettiin, että verkoston perustamiseksi tarvitsemme potentiaalisten LAND-keskusten lisäksi asiaa yhdistyksessä koordinoivan henkilön eli LAND-koordinaattorin sekä keskukset evaluoivan ja hyväksyvän LAND-tiimin, joka koostuu LAND-tuutoreista. Koko verkoston kehittämistä ja toiminnan aloittamista varten kartoitetaan rahoitusmahdollisuuksia. Tanskassa verkoston perustamiseen oli saatu ympäristöministeriön rahaa.

Projektin puitteissa käynnistetään tuutoritiimin kehittäminen käytännössä aloittamalla uudelleen permakulttuuridiplomi-kilta, jonka toiminta on ollut Suomessa hiipumassa. Tuutoritiimiin ilmottautuivat mukaan ja hyväksyttiin: Lotta Laaksonen, Selma Kilpi, Anton Nordqvist, Matambo Ngobese, Terhi Arell ja Mari Korhonen. Sovittiin, että tiimi ryhtyy kehittämään omaa permakulttuuriosaamistaan niin, että tiimissä olisi useampi diplomin omaava henkilö kolmen vuoden kuluessa. Tavoitteena on myös saada useampi LAND-keskus Suomeen. LAND- koordinaattoriksi valittiin Marja Nuora, joka hoitaa jo nyt LAND-asioita yhdistyksen hallituksessa.
 
Marja Nuora
Tagit