Taru Owston

Tiesin, että on monta tapaa hoitaa pihoja ja puutarhaa. Etsin omaa näkemystäni ja kerran vastaan tuli Puutarha-lehti, jossa joku kertoi permakulttuurista. Siitä alkoi tiedonhaku, jota festarit, vierailut ja verkkotapaamiset ovat kiihdyttäneet. Sen lisäksi, että saan uutta oppia luonnon toimintatavoista, tuntuu hyvältä olla erilaisten ihmisten kanssa tärkeitten asioitten äärellä.  Erityisen innostavaa minulle on permakulttuurisen lähestymistavan kokonaisvaltaisuus.

Kun aloin harkita siirtymistä pois hyvin intensiivisestä työelämästä, tiesin, että tarvitsen uusia, arvojeni mukaisia yhteisöjä, joista saada virikkeitä. Permakulttuuriyhdistys on niistä yksi. Koska olen taustaltani humanisti ja opinto-ohjaaja, minua kiinnostaa erityisesti People care -osio ja koetan hahmottaa, miten permakulttuurissa käytännössä pidetään huolta omasta jaksamisesta ja hyvästä meiningistä toisten kanssa. Miten ratkaistaan erimielisyyksiä ja kuinka jaetaan reilusti? Yksi mielenkiintoinen valinta yhdistyksessä on sosiokratia. En osaa vielä selittää miksi, mutta sekä viestintäpiirin että keskuspiirin kokousten jälkeen oloni on useimmiten voimaantunut.

Monilla jäsenillä on hienoja kokeiluja. Minun kokeiluni taitaa olla: Miten kauan ihminen voi asua maaseutumaisemassa joutumatta ristiriitoihin naapureiden kanssa? 

I got excited about gardening when I was living in the UK, but I was not happy with the way people seemed to want to tame nature rather than learn from it. Back in Finland, I was looking for a better way and once I came across permaculture it immediately seemed an approach I could subscribe to. I started searching for information and took part in festivals, visits and online meetings. Permaculture Association makes it possible for me to learn more about how the world around me and under me works, and it also feels good to be around diverse people with similar interests. What is particularly inspiring to me is the holistic nature of the permaculture approach.

When I started considering moving away from a very intensive working life, I knew that I needed new communities that were in line with my values, from which I could draw inspiration. The Permaculture Association is one of them. Since I am a humanist and  have worked as a student counsellor, I am particularly interested in the people care element.  I am trying to understand how in permaculture people take care of their own well-being and how they look after others. How do you resolve disagreements and how do you share fairly? One interesting choice in the association is sociocracy. I can’t yet explain why, but after the meetings we have I usually feel happy and empowered

Kielet / Languages

Suomi

English

Osoite

Heinoo, Sastamala