Tänä vuonna permakulttuuriyhdistyksen kevätkokous järjestettiin totutusta poikkeavalla kaavalla. Biodynaaminen yhdistys, Suomen Kestävän Elämän Yhteisöt (SKEY), Ikikaiku-säätiö sekä permakulttuuriyhdistys yhdistivät voimansa ja järjestivät yhteisen kevättapahtuman Karjaalla Hub Feenixissä 11.-13.4. Monipuolisen ohjelman ohella kukin yhdistys piti myös sääntömääräisen kevätkokouksensa.
Tapahtuman järjestely aloitettiin jo talvella yhteistyöpiirin voimin. Yhdestä muutamaan henkilöä kustakin organisaatiosta järjestäytyi muutaman viikon välein kokoontuvaan yhteistyöpiiriin aluksi tavoitteenaan suunnitella ja toteuttaa yhteinen kevättapaaminen. Sosiokratia on entuudestaan tuttu päätöksenteon ja järjestäytymisen väline kaikille organisaatioille ja pääosin sen mukaan toimimme myös yhteistyöpiirissä. Täysin muodollista sosiokraattista mallia emme tosin noudattaneet. Se ei olisi ollut edes mahdollista, koska yhteistyöpiirimme ei toiminut suoraan minkään keskuspiirin alaisuudessa, toisaalta ei myöskään täydellisesti omilla valtuuksillaan. Virallista roolijakoa ei myöskään tehty. Siitä huolimatta kokoontumiset soljuivat varsin sujuvasti erinomaisessa yhteishengessä. Rooleja vaihdeltiin tarpeen mukaan. Tarvittaessa piirissä kiertävät puheenvuorot sekä alku- ja loppupiirit pitivät osaltaan huolen siitä, että tulimme kohdatuiksi puolin ja toisin tasavertaisina ja kokonaisina ihmisinä kuten sosiokratiassa kuuluukin.
Kevään edetessä kävi ilmi, että käytännön järjestelyt eivät olleet helpoimmasta päästä. Eri yhdistyksillä on erilaisia sääntöjä koskien sääntömääräisen kevätkokouksen ajankohtaa. Nämä säännöt saatiin sovitettua yhteen, mutta seuraava haaste oli löytää sopiva tila isolle porukalle kesäsesongin ulkopuolelta. Jouduimme varautumaan jopa noin sataan osallistujaan. Lisäksi osallistumismaksun tulisi pysyä kohtuullisena, ja paikan olisi hyvä jollain tavalla liittyä kestävään elämäntapaan. Hub Feenix täytti lopulta moninaiset toiveemme ja tarpeemme erinomaisesti. Entisen Meltolan keuhkosairaalan tiloihin perustettu Hub Feenix tarjoaa puitteet monenlaiselle taiteeseen, kulttuuriin ja kestävään elämäntapaan liittyville kohtaamisille. Palautteen mukaan paikka on saatu yllättävän kodikkaaksi ja inspiroivaksi laitostaustasta huolimatta.
Tapahtuma sisälsi monenlaisia kohtaamisia ja ohjelmanumeroita. Tapahtuman teemaksi valittiin siemenet ja kukin yhdistys piti esitelmän teemaan liittyen. Siemenet saattoi tulkita sekä konkreettisiksi siemeniksi että symbolisiksi uuden alun, kehittymisen ja orastavan yhdistysten välisen yhteistyön siemeniksi. Esitelmissä aihetta lähestyttiinkin hyvin moninaisista näkökulmista. Esitelmien ohella järjestettiin myös paljon toiminnallisempaa ja osallistavampaa ohjelmaa kuten esimerkiksi siementen puhdistustyöpaja. Tapahtuma alkoi ja päättyi yhteisillä seremonioilla.
Eräs erityinen onnistuminen oli ruokailut. Osittain dyykattujen ja lahjoitettujen elintarvikkeiden voimin saatiin loihdittua valtavasti kiitosta saanutta maukasta gluteenitonta kasvisruokaa herkkuja unohtamatta. Keittiötiimi joutui henkilöstövajauksen takia venymään mutta selvisi urakasta hienosti. Ruokalahjoituksia saatiin mm. Huljalan Tupalan ja Tuiskulan tiloilta sekä Itu Biodyn oy:lta.
Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli onnistunut ja sai paljon myönteistä palautetta. Monenlainen kohtaaminen ja jakaminen nousee erityisesti esiin osallistujien kiitoksissa. Kohtaaminen ja jakaminen ovat merkittäviä syitä sille miksi ihmiset ylipäätään liittyvät yhdistyksiin, joten on vain luontevaa, että yhdistykset järjestävät sille tilaisuuksia myös yhdessä muiden yhdistysten kanssa. Tapahtuman järjestänyt yhteistyöpiiri pohtii tällä hetkellä tulevaisuuttaan. Tahtotila vaikuttaa olevan, että jossakin merkeissä jatketaan, eikä tämä yhteistapaaminen jäänyt viimeiseksi.
Jatkossa täytyy pohtia tulisiko sääntömääräiset kokoukset järjestää eri aikoihin niin että halutessaan voi osallistua useampaan. Tapahtuman järjestäneissä yhdistyksissä on päällekkäistä jäsenistöä eikä osapuilleen samalla asialla olevien yhdistysten ole hyvä kilpailla jäsenistä. Kokoukset päädyttiin tällä kertaa järjestämään yhtä aikaa, koska raskasta kokousputkea haluttiin välttää ja keskittyä mahdollisimman paljon yhdessäoloon. Viikonloppu menee lopulta hyvin nopeasti! Tulevaisuudessa voidaan kuitenkin kokeilla toisenlaistakin toimintatapaa. Pääasia lienee kuitenkin että kohdataan, tehdään yhteistyötä, verkostoidutaan – ja pidetään yhtä. Suomalainen järjestökenttä on perinteisesti ollut ehkä tarpeettomankin pirstaloitunut. Kokemuksemme yhteistyöpiiristä ja yhteistapahtumasta osoittavat, että vastaavat yhteisprojektit eri yhdistysten välillä ovat vähintään mahdollisia ja hyvinkin kokeilemisen arvoisia. Haastavaa se voi olla, mutta hyvällä yhteishengellä ja verkostoilla pääsee pitkälle.