Usein yhdistysten puheenjohtajat kirjoittavat jonkinlaista puheenjohtajan palstaa ja olen viestintäpiirissä luvannut sellaisen aloittaa. Nyt, kun olen kohta 3 vuotta toiminut yhdistyksen puheenjohtajana, tai sanoisin mieluummin sosiokraatia-termein, vetäjänä, on ehkä jo aika. Yhdistyksen hallituksessa ja piireissä on monta aktiivista ihmistä, joiden ansiosta yhdistyksen toiminta on ottanut aimo harppauksia eteenpäin. Mutta ehkä kuitenkin tällaista kokonaiskuvaa yhdistyksestä on hyvä luoda ja vetäjälle sen luominen periaatteessa kuuluu.
Melkein kolmen vuoden aikana yhdistyksen ja suomalaisen permakulttuurin piirissä on tapahtunut paljon. Minut valittiin puheenjohtajaksi 2022 syyskokouksessa ja otin ensimmäiseksi tehtäväkseni vakauttaa yhdistyksen tilannetta yhdessä uuden hallituksen kanssa ja syventää sosiokratian soveltamista yhdistyksen työskentelyssä. Siinä onnistuttiin ja sen jälkeen on monenlaista asiaa suomalaisen permakulttuurin piirissä pystytty viemään eteenpäin. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että Suomen permakulttuuriyhdistys on pieni vapaaehtoisvoimin pyöritettävä yhdistys, eli resurssit ovat varsin rajalliset.
Vetäjän palstalla haluaisin ensiksi nostaa esiin joitakin teemoja:
- Kotisivut
- Sosiokratian soveltaminen yhdistyksessä
- Permakulttuurikoulutuksen edistäminen Suomessa ja suomeksi
- Pohjoismaisen yhteistyön
- Ikielo permakulttuurifestarit
Nämä kaikki olisivat oman kirjoituksensa arvoisia, joten yritän tässä kertoa niistä tiivistetysti ja ehkäpä kirjoitetaan jatkossa jokaisesta niistä erikseen lisää.
Kotisivut
Kotisivut ovat pienelle yhdistykselle ehkä näkyvin osoitus siitä, että olemme olemassa. Kotisivuille on vähittäin kerätty tietoa permakulttuurista ennenkaikkea suomeksi. Ruotsin- ja englanninkielistäkin sisältöä olisi hyvä olla enemmän, mutta niihin ei ole toistaiseksi ollut resursseja (siis innokkaita tekijöitä – vink, vink). Kotisivut toimivat paitsi yhdistyksen, myös jäsenten tiedotuskanavana siitä, mitä permakulttuurin piirissä Suomessa ja hiukan maailmallakin, tapahtuu. Vilkkain sivu sekä päivitystiheyden että kävijämäärien osalta onkin ”Kurssit ja tapahtumat” sivu, jolla jäsenet voivat tehokkaasti ja ilmaiseksi mainostaa järjestämiään permakulttuuriaiheisia tapahtumia ja kursseja. Postaukset lähtevät joka perjantai yli 500:lle tilaajalle.
”Permakulttuuriopettajat” sivulla esitellään Suomessa toimivia permakulttuuriopettajia, jotka pääsääntöisesti ovat käyneet PDC kurssin; monet ovat käyneet myös permakulttuuriopettajakurssin ja muutamalla on permakulttuuridiplomi. Jos opetat permakulttuuria, mutta esittelysi ei ole vielä sivulla, ole yhteydessä yhdistykseen! Haluamme esitellä sinutkin! Tämä on jäsenetu, joten jos et vielä ole jäsen, on aika liittyä 🙂 Pyrimme muutenkin esittelemään permakulttuurin piirissä toimivia ihmisiä ja tänä vuonna viestintäpiirin vetäjämme Elisa onkin ansiokkaasti kirjoittanut useita henkilöjuttuja. Kannattaa selata vanhojakin artikkeleita.
Kolmas mielenkiintoinen osio kotisivuilla on ”Jäsenten projektit”, jossa esitellään permakulttuuriprojekteja eri puolilta Suomea. Muutama paikka on kansainvälisen LAND systeemin mukaisia permakulttuurin mallitiloja, mutta useimmat ovat jäsentemme isompia tai pienempiä paikkoja, jossa tavalla tai toisella kehitetään ja toteutetaan permakulttuuria. Jos sinusta tuntuu, että oma paikkasi – oli se sitten palsta tai maatila tai jokin muu permakulttuurinen projekti – sopisi joukkoon, älä arastele ehdottaa sitä sivulle. Erityisesti, jos olet käynyt PDC kurssin, on todennäköistä, että sinulla on permakulttuuriprojekti, jota voisi esitellä ”Jäsenten projektit” sivulla. Syyskokouksessa 29.11. pohdimme työpajassa, miten voisimme kehittää permakulttuuristen mallipaikkojen ja -projektien esittelyä paremmaksi.
Muutakin kotisivuilta toki löytyy ja niitä kehitetään eteenpäin voimien mukaan. Kotisivut kuuluvat viestintäpiirin toiminta-alueeseen, joten jos tuntuu, että tämäntyyppinen työ kiinnostaa, ole viestintäpiiriin yhteydessä. Helpoiten se tapahtuu yhdistyksen Discord palvelimen jäsenten kanavalla. Tässä kutsu kanavalle (voimassa viikon). Jos linkki on ehtinyt vanhentua, pyydä uutta s-postitse (info(ät)permakulttuuri.fi).
Sosiokratiaa
Kun asioita tehdään yhdessä täytyy tietää, miten päätöksiä tehdään, ”kuka päättää kuka päättää”. Sosiokratia mahdollistaa tasavertaisuuteen perustuvan päätöksenteon ja hallinnon. Se otettiin käyttöön yhdistyksessä jo kun yhdistys perustettiin 2016 silloisen ensimmäisen puheenjohtajamme Tanja Korvenmaan vetovuorolla. Kun itse tulin hallitukseen 2022 aloin perehtyä ja kouluttautua sosiokratiaan mm SoFA:ssa (Sociocracy For All). Olen kirjoittanut sosiokratiasta yhdistyksen blogissa:
Sosiokratian keskeisiä käsitteitä ovat piirit, piirien väliset linkit, sopiminen (suostumuspäätökset) ja palaute. Permakulttuuriyhdistyksessä on keskuspiirin lisäksi viestintäpiiri, tapahtumapiiri, koulutuspiiri, jäsenpiiri ja uutena temaattisena piirinä metsäpuutarhapiiri. Kullakin piirillä on toiminta-alueensa ja niin ollen päätösvalta ja vastuu toiminta-alueeseen kuuluvista asioista. Siis ne, jotka tekevät, myös päättävät. Helpoin tapa tulla mukaan Permakulttuuriyhdistyksen toimintaan onkin tulla mukaan johonkin piiriin. Piirin vetäjälle tai jollekin muulle jäsenelle voi ilmaista kiinnostuksensa tulla mukaan ja vaikka seuraavaan piirin kokoukseen voi tulla tutustumaan, olisiko ko piirissä toimiminen se oma juttu. Jos jo opetat permakulttuuria, koulutuspiiri saattaa olla luontevin piiri sinulle. Jos olet jo mukana jossakin paikallisessa permakulttuuriryhmässä, tai haluasit perustaa sellaisen, luontevinta on tulla mukaan jäsenpiiriin. Jos et ole varma, mikä olisi sopiva suunta lähestyä asiaa, voit tulla mukaan kuukausittaisiin PermaPiireihin tapaamaan muita. Tavoitteena on, että suomalaiset permakulttuuripiirit olisivat mukana yhdistyksen piireissä.
Koulutusta
Permakulttuuri on monta asiaa: suunnittelumenetelmä, kansainvälinen liike, elämäntapa ja myös oppimispolku. Permakulttuuria voi oppia ja opetella monella tavalla, mutta kansainvälisesti permakulttuuriliikkeessä on syntynyt permakulttuurinen oppimispolku, jossa uteliaisuuden herättyä voi tulla mukaan ”Permakulttuurin perusteet” kurssille tai suoraan niin sanotulle ””Permakulttuurisuunnittelukurssille” (Permaculture Design Course, PDC) ja sen jälkeen voi käydä ”Permakulttuuriopettajakurssin” ja halutessaan jatkaa Permakulttuuridiplomin tekemisellä, sekä tietenkin oppia kaikkia käytännön taitoja, jotka sivuavat permakulttuurista elämäntapaa.
Viimeisen muutaman vuoden aikana suomenkielinen kurssitarjonta on oleellisesti parantunut mm PDC:n käyneiden permakulttuuriopettajien toimesta. 2024 pidettiin Koroisilla lähes kokonaan suomenkielinen PDC 2 viikon intensiivikurssina ja tänä syksynä alkoi Espoon työväenopistolla ensimmäinen täysin suomenkielinen PDC, jota vetävät vastikään permakultturidiplomin suorittaneina minä ja Marja Nuora ja apuopettajina Henna Jämsä ja Suvi Tiihonen. Minä ja Marja osallistumme parhaillaan myös Nordic Permaculture Academyn diplomimentorikoulutukseen ja aloitamme diplomimentoroinnin. Nämä ovat merkittäviä askeleita suomalaisessa permakulttuurikentässä, sillä muiden maiden kokemuksista tiedämme, että nimenomaan PDC kurssin käyneet tuovat uutta voimaa permakultuuriliikkeeseen. On hienoa, että moni on pystynyt käymään PDC kurssin englanniksi tai ulkomailla, mutta on myös tärkeää, että sen voi käydä kohtuuhintaan suomeksi ja Suomessa.
Olisi muuten hienoa tietää, kuinka moni Suomessa on käynyt PDC kurssin? Jos olet käynyt 2 viikon mittaisen PDC kurssin joskus jossain, täytä mielellään kyselymme täällä. Ja jos permakulttuuridiplomin suorittaminen kiinnostaa (olet siis jo suorittanut PDC:n), voit olla yhteydessä minuun tai Marjaan, jotka toimimme diplomimentoreina Nordic Permaculture Academyssa.
Pohjoismaista verkostoitumista
Permakulttuuri on alunperin kehitetty Australiassa, joten on luonnollista, että tieto siitä on levinnyt pitkin maailmaa pääasiassa englanniksi. Euroopassa englantilaisella permakulttuuriliikkeellä on keskeinen asema, mutta toki permakulttuuriliike on kehittynyt voimakkaasti muuallakin. Itse kävin 2014 PDC kurssin Ranskassa Ferme du Bec Hellouinissa. Onhan yksi permakulttuurin suunnitteluperiaatteista ”Käytä ja arvosta monimuotoisuutta”, joten yhteyksiä on syytä rakentaa muuallekin kuin anglosaksiseen maailmaan. Sen lisäksi, että opettelemme australialaisilta, amerikkalaisilta ja englantilaisilta Youtube-videoilta, miten permakulttuuria toteutetaan, meidän kannattaa katsella lähemmäs. Vaikka permakulttuurin periaatteet ovat yleismaailmallisia, sen toteutus riippuu myös paikallisista olosuhteista ja kulttuurista.
Missään muualla kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa eivät olosuhteet ole yhtä samankaltaisia kuin meillä. Siksi uskon, että yhteyksien luominen nimenomaan niihin antaa meillekin paljon. Yhteyksiä on rakennettu jo pitemmän aikaa mm järjestämällä Pohjoismaiset permakulttuurifestarit vuorovuosin kussakin Pohjoismaassa (1. kerta oli Tanskassa 2011). Ne on järjestetty Suomessakin 2016 ja 2022. Viimeisen parin vuoden aikana yhteistyö on tiivistynyt, mistä ovat esimerkkeinä ”Nordic Permaboards” eli pohjoismaisten permakultuuriyhdistysten hallitusten yhteiskokous (2 edustajaa kustakin hallituksesta) ja ”Nordic Education Collaboration” eli kunkin pohjoismaan koulutuspiirien yhteinen kokous. Molempiin yhteistyöpiireihin on hiljattain liitetty mukaan Viro ja Latvia eli myös Baltia halutaan ottaa mukaan yhteistyön piiriin. Lisäksi yhteistyössä on mukana permakulttuuridiplomityön osalta ”Nordic Permaculture Academy”, jossa itsekin olen tiiviisti mukana ja ”Norsk Diplomlaug”. Konkretiaa näille yhteistyökuvioille tuovat festivaalien lisäksi yhteiset hankkeet ja hankehakemukset. Muutakin pohjoismaista verkostoitumista tapahtuu mm tutustumismatkojen ja metsäpuutarhahankkeiden osalta.
Ikielo festarit
Ikielo-festarit olivat ehkä tämän vuoden suurin ponnistus ja tapahtuma suomalaisessa permakulttuurikentässä. Festareiden tausta on pohjoismaisissa festareissa, jotka osuvat Suomeen 5-6 vuoden välein. Edellisten festareiden jälkeen syntyi keskustelua siitä, että näin hyvä juttu pitäisi tapahtua useammin. Tanskassakin permakulttuurifestarit toteutetaan nykyään vuosittain. Haimme festarikonseptin kehtittämiseen ja festareiden järjestämiseen Leader rahoitusta, jonka sitkeällä yrittämisellä saimmekin. Heinäkuun lopulla toteutuneet festarit olivat todella onnistuneet ja paikalla oli parhaimillaan ainakin 170 ihmistä ja lisäksi lauantain avoimessa toritapahtumassa tavoitettiin paljon myös paikallisia ihmisiä. Festareista kirjoitetaan oma juttu tänne blogiin, joten en mene siihen sen tarkemmin. Myös festaripalautetta tullaan vielä käymään läpi ja jatkoa mietitään, mutta joka tapauksessa tiedämme jo, että Pohjoismaiset permakulttuurifestarit ovat vuorossa Suomessa 2027. Joten ”Ikielo goes Nordic” on Karjalohjalla heinä-elokuussa 2027.
Discord
1,5 vuotta sitten perustimme yhdistykselle Discord palvelimen, joka palvelee sekä sisäisen viestinnän tarpeita että yleisenä permakulttuuriaiheisena keskustelukanavana. Toisin sanoen siellä on tällä hetkellä avoimia keskustelukanavia eri aihepiireistä (avoin = ei vaadi yhdistyksen jäsenyyttä), alueellisten ryhmien omia kanavia, jäsenkanava ja kaikilla piireillä on omat kanavansa, joihin piirien jäsenet pääsevät. Discordin puhekanavissa pidetään piirien kokoukset ja avoimet puhekanavat ovat kaikkien käytettävissä. Jos haluat keskustella permakulttuurista muualla kuin Metan alustoilla, voit liittyä Discord kanavallemme vaikka et olisi jäsenkään.
Yhdistyksen syystapaaminen
Yhdistyksen syyskokous pidetään tänä vuonna Jyväskylän seudulla 29.11. Syyskokouksen yhteydessä pidetään myös sosiokratiatyöpaja, jossa käydään läpi, miten Permakulttuuriyhdistystä pyöritetään sosiokraattisesti ja mitä kehittämistarpeita siihen liittyy. Syyskokouksessa valitaan myös yhdistyksen hallitus ja puheenjohtaja. Helpoin tapa tulla mukaan yhdistyksen toimintaan on liittyä itseä kiinnostavaan piiriin ja tulla sitä kautta mukaan tutustumaan toimintaan ja yhdistyksen piirissä toimiviin ihmisiin. Useimmiten myös hallituksen jäsenet toimivat jossakin piirissä, mutta toisaalta yhdistyksen keskuspiirin jäseneksi tullaan piirien kautta eli keskuspiirin jäsenyys ei edellytä hallituksen jäsenyyttä. Jos tämä kuullostaa hiukan hämmentävältä, kannattaa tulla syystapaamiseen kuulemaan lisää siitä, miten yhdistys toimii. Syystapaamiseen järjestetään myös verkkoyhteys, mutta toki antoisinta on olla oikeasti paikan päällä!
Permakulttuurista syksyä!
toivottaa Erkki