Mikä?

Syötävä metsäpuutarha on viljelytyyli, jossa puutarha suunnitellaan muistuttamaan luonnollista metsää. Viljellä voi puita, pensaita, monivuotisia kasveja, köynnöksiä ja maanpeitekasveja niin, että ne muodostavat monikerroksisen ekosysteemin. Näin voi tuottaa ruokaa suhteellisen vähällä hoidolla ja samalla lisätä luonnon monimuotoisuutta. Samassa puutarhassa voidaankin tuottaa monenlaista, kuten marjoja, hedelmiä, vihanneksia, yrttejä ja esimerkiksi pähkinöitä.

Metsän monet muodot

Mesäpuutarha rakentuu useista kasvikerroksista, aivan kuten luonnonmetsäkin. Tässä erilaisia kerroksia:

Ylin puukerros. Suuret hedelmä- tai pähkinäpuut, kuten omenapuut tai pähkinäpensaat kasvatettuina puumaisiksi.

Alapuut. Pienemmät puut, esimerkiksi luumu, kirsikka tai päärynä.

Pensaskerros. Marjapensaat kuten herukka, karviainen, vadelma ja pensasmustikka.

Ruohovartinen kerros. Monivuotiset vihannekset ja yrtit, esimerkiksi lipstikka, raparperi, minttu tai ruohosipuli.

Maanpeitekerros. Matala kasvillisuus kuten mansikka tai erilaiset syötävät maanpeitekasvit.

Köynnöskerros. Köynnöskasvit, kuten humala tai köynnöspinaatti.

Juurikerros. Maassa kasvavat syötävät juuret, kuten maa-artisokka tai piparjuuri.

Kun eri kerrokset yhdistyvät, syntyy metsäpuutarhan oma kokonaisuus, jossa voi kasvattaa ruokaa sekä maan päällä, ilmatilassa, sekä maan alla.

Hyödyt

Syötävillä metsäpuutarhoilla on monia etuja verrattuna perinteiseen yksivuotisiin kasveihin perustuvaan kasvimaaviljelyyn. Keskeinen ero on kasvien elinkaari. Metsäpuutarhat perustuvat pääosin monivuotisiin kasveihin, jotka palaavat kasvamaan vuosi toisensa jälkeen ilman jatkuvaa kylvämistä. Kun kasvit ovat asettuneet, puutarhan hoitotarve vähenee merkittävästi.

Metsäpuutarhassa maaperä pysyy yleensä peitettynä kasvustolla. Tämä suojaa maata eroosiolta ja auttaa ylläpitämään elävää maaperää, jossa mikro-organismit, sienirihmastot ja pieneliöt muodostavat toimivan ravinteiden kierron. Vähitellen maaperä rikastuu orgaanisesta aineksesta, mikä parantaa sen kykyä pidättää vettä ja ravinteita. Vau!

Monimuotoisuus on toinen luonteenpiirre metsäpuutarhoissa. Kun puutarhassa kasvaa monia eri kasvilajeja ja -kerroksia, syntyy elinympäristö lukuisille hyönteisille, linnuille ja muille eliöille. Tällainen monimuotoinen ekosysteemi voi vähentää tuholaisten aiheuttamia ongelmia, sillä hyötyhyönteiset ja muut luonnolliset viholliset pitävät niiden määrää tasapainossa. Samalla pölyttäjien määrä kasvaa, mikä hyödyttää myös kasvien sadontuottoa. Saattaapa muitakin outksia liittyä puutarhan asukaskuntaan.

Miten?

Vaikka metsäpuutarhan perustaminen vaatii suunnittelua ja aikaa, sen takaisin antaminen on pitkäjänteistä. Puiden, pensaiden ja monivuotisten kasvien kehittyminen kestää useita vuosia, mutta kun järjestelmä on vakiintunut, se voi tuottaa satoa vuosikymmeniä. Tämä tekee metsäpuutarhasta eräänlaisen pitkäaikaisen investoinnin, jossa alkuvaiheen työ palkitaan myöhemmin tasaisella sadolla ja vähäisemmällä ylläpidolla.

Ilmastonmuutos

Metsäpuutarhat ovat myös hyvin sopeutuvia erilaisiin sääolosuhteisiin. Monikerroksinen kasvillisuus luo suojaisan pienilmaston, jossa kasvit tukevat toisiaan. Puut ja pensaat voivat suojata matalampia kasveja tuulelta ja liialta auringolta, samalla kun kasvillisuus vähentää maaperän kuivumista. Tällainen rakenne auttaa puutarhaa kestämään paremmin säävaihteluita, kuten kuivuutta tai voimakkaita sateita.

Kiinnostus

Syötävät metsäpuutarhat ovat viime vuosina herättäneet yhä enemmän kiinnostusta kestävän ruoantuotannon näkökulmasta. Ne yhdistävät viljelyn ja luonnon ekosysteemien toiminnan tavalla, joka tukee sekä ihmisen ravinnontuotantoa että luonnon monimuotoisuutta. Kun puutarha suunnitellaan luonnon prosesseja jäljitellen, se voi toimia tuottavana ja ekologisesti kestävänä järjestelmänä pitkälle tulevaisuuteen. Mikseipä niitä voisi laittaa pystyyn koulujen ja päiväkotien pihoihinkin, tuottamaan ruoan lisäksi elämyksiä, varjoa ja luonnon hyvinvointivaikutuksia.
🙂

Tekstin tuotti Meri ja Oskari Pikkarainen Metsäpuutarhoja kaikille -hankkeesta. Hankkeen toteutuksesta vastaa Kurjen ekokyläyhdistys ry ja hankekumppanina on Teiskon Salonsaaren tukiyhdistys ry. Yhteistyöhanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Kuva: Elina Nurmi