22.12.2024 Juha Ujula
Osallistuin PTT-koulutukseen Holmassa helmikuussa 2024. Kerron tässä artikkelissa vähän koulutuksen historiasta ja sisällöstä.
PTT on lyhenne sanoista ”Permaculture Teacher Training”. Samaa koulutusta kutsutaan myös sen alkuperäisellä nimellä TPT, joka tulee sanoista ”Training Permaculture Teachers”. Kurssin on luonut legendaarinen permakulttuuriopettaja, Rosemary Morrow.
Rosemary ”Rowe” Morrow aloitti permakulttuurin opetuksen Australiassa 1980-luvun puolivälissä, lähes heti PDC-kurssin käytyään. Rosemarylla oli hyvät valmiudet opettamiseen, sillä hänellä oli kokemusta niin sosiologian, kehitysyhteistyön kuin maatalous- ja puutarhatieteiden sekä maisemasuunnittelun aloilta. Myös hänen kveekari-taustansa on ollut tässä hyödyksi. Rosemary kokee, että kveekareilla ja permakulttuurilla on paljon yhteistä. Molemmat liikkeet korostavat yhteisöä, huolenpitoa toisista ja pyrkimystä yksinkertaiseen elämäntapaan.
Permakulttuurin alkuaikoina 1980-luvulla permakulttuurikurssien opettamiselle ei ollut juuri mitään muodollisia vaatimuksia ja kuka tahansa PDC-kurssin käynyt henkilö pystyi alkaa opettamaan.
Rosemary koki, että permakulttuuriopettajilla ei useinkaan ollut tarkkaa ymmärrystä siitä, mitä taitoja oppilaiden haluttiin omaksuvan kurssilla. Opettajat olivat innostuneita aiheista, mutta eivät välttämättä olleet kovin hyviä opettamaan. Bill Mollisonin luoma malli oli vaativa. Vain harvat pystyivät luennoimaan 72 tuntia kaikista PDC-kurssin sisältämistä aiheista. Välitetty tieto oli myös aika hajanaista ja osa siitä ei olisi edes aiheellista nykyään. Mukana oli myös liioiteltuja ja täysin epärealistisia väittämiä.
Rosemaryn suorittama PDC-kurssi ei opetustyyliltään poikennut juuri siitä, mihin hän oli tottunut yliopistossa. Luennoitsija oli auktoriteettihahmo, joka piti yksinpuhelua liitutaulun edessä. Rowe koki tällaisen vanhakantaisen opetustyylin epäkunnioittavaksi kuulijoita kohtaan. Omassa opetustyössään Rosemary halusi keskittyä oppilaskeskeiseen oppimiseen, jossa jokaisen oppijan kokemukset tulivat kuulluiksi ja jaetuiksi muiden oppilaiden kesken.
Johtuen osaksi Rosemaryn aikaisemmasta työstä kehitysyhteistyön parissa, hän koki permakulttuurin arvokkaaksi, pyhäksi tiedoksi, jota tuli levittää erityisesti ihmisille, joilla ei ole muutoin mahdollisuutta päästä käsiksi tähän tietoon. Rosemary koki kutsumuksen viedä permakulttuuria kehittyviin maihin, kriisialueille, pakolaisleireille ja kaikkialle, jossa ihmiset todella tarvitsivat näitä oppeja selviytyäkseen. Alueille, jossa permakulttuuri voisi parantaa radikaalisti ihmisten elämänlaatua.
Rosemary koki myös, että PDC-kursseilla korostettiin huolenpitoa maasta, mutta huolenpito ihmisistä jäi vähälle huomiolle. Tätä osa-aluetta tuli hänen mielestään huomioida enemmän, jotta saataisiin koulutettua hyviä opettajia. Tämän vuoksi Rosemary omaksui opettamismetodin, jossa osallistujia pyydetään luomaan kurssietiketti, joka saa jokaisen osallistujan kokemaan tulevansa huomioiduksi tasavertaisena oppijana. Opettajien tuli siten omaksua tämä kurssietiketti osaksi opetustaan.
Permakulttuurin eettisistä periaatteista toinen: ”huolenpito ihmisistä” toteutuu, kun sekä opettaja että oppilaat pyrkivät huomioimaan ja kohtelemaan toisiaan hyvin. Me kaikki olemme samanarvoisia ja meillä kaikilla on opittavaa toisiltamme. Hyvä opettaja on aina halukas oppimaan uutta.
Tämä kaikki johti siihen, että Rosemary alkoi lopulta opettamaan permakulttuuriopettajia. Näin sai alkunsa Teaching Permaculture Teachers (TPT) koulutus.
Rosemaryn mielestä hyvä opettaja on aito ja vaatimaton ja opettaa omasta kokemuksestaan. Hän todella harjoittaa itse mistä puhuu ja on aina valmis tunnustamaan, jos ei osaa vastata johonkin kysymykseen. Tällöin voi aina hyödyntää ryhmän kollektiivista tietoa ja kysyä, jos joku muu ryhmästä osaa vastata kysymykseen.
PDC-kurssi on haastava opetettava johtuen aihepiirien moninaisuudesta. Opettajan tulee hallita permakulttuurin eri osa-alueet, vaikkei pystykään olemaan asiantuntija niissä kaikissa.
Hyvä opettaja on helposti lähestyttävä ja empaattinen. Hän on kunnioittava ja välittää oppilaista. Opettajalle usein parasta palautetta on nähdä oppilaidensa omaksuvan permakulttuurin opit ja omistautuvan niiden toteuttamiseen maailmassa.
Taitava opettaja osaa myös motivoida ja auttaa tuomaan jokaisen oppijan henkilökohtaiset vahvuudet esiin. On tärkeää auttaa ihmisiä löytämään oma tapansa opettaa.
Kenelle koulutus on tarkoitettu?
Ei tarvitse olla permakulttuurin harjoittaja hyötyäkseen tästä koulutuksesta. Kuka tahansa voi oppia tällä kurssilla kommunikoimaan selkeästi ja tehokkaasti. Tällaiset taidot ovat hyödyksi lähes millä tahansa alalla, jossa työskennellään ihmisten kanssa. Taitava kommunikaatio ja tiedon jakaminen on edellytys lähes minkä tahansa taidon opettamiseen. Samalla se on myös avain yhteiskunnalliseen muutokseen.
Kurssi on erityisen hyödyllinen niille, jotka ovat kiinnostuneita permakulttuurin opettamisesta. Se auttaa syventämään ymmärrystä permakulttuurin aihealueista ja PDC-kurssin opetussuunnitelmasta ja sen keskeisistä aiheista ja mitä kaikkea oppilaiden tulisi niistä tietää.
Vaikka PTT-kurssin käyminen ei olekaan välttämätöntä, jotta voisi alkaa opettamaan permakulttuuria, se on todella suositeltavaa oman oppimisen kannalta.
Mitä kaikkea kurssilla opitaan?
Kurssi antaa käytännöllisiä ja selkeitä työkaluja opettamiseen ja auttaa huomioimaan oppijoiden erilaisia oppimistyylejä.
Kurssilla on mahdollista harjoitella opettamista turvallisessa ja tuetussa ympäristössä. Se on hyvä paikka kohdata omia opettamiseen ja esiintymiseen liittyviä pelkoja, kuten ramppikuumetta, joka on varmasti kaikille tuttu ilmiö.
Miten opetus toteutetaan käytännössä?
Kurssin alussa luodaan turvallinen ja oppimista tukeva ilmapiiri, oppimisympäristö. Sovimme yhteisistä pelisäännöistä kuten kurssietiikasta ja aikataulusta sekä muista käytännön asioista. Alussa jokainen oppija kirjoittaa ylös omat odotuksensa ja toiveensa liittyen kurssiin.
Näiden kymmenen päivän aikana käsitellään monia eri opetukseen ja opetusmetodeihin liittyviä aiheita kuten eri oppimistyylejä ja erilaisia oppijoita. Opimme myös, miten tulla tehokkaaksi opettajaksi, mitä erilaisia opetustekniikoita on olemassa, millä eri tavoin päätöksiä voidaan tehdä ja miten konflikteja voidaan välttää. Opimme myös keventämään opetusta erilaisilla peleillä ja leikeillä.
PDC-kurssin opetussuunnitelmaa käydään läpi kurssin aikana ja kurssin lopussa päästään suunnittelemaan ryhmätyönä oman PDC-kurssin käytännön toteutusta.
Kurssin todellinen suola ovat pienryhmissä toteutettavat mikro-opetussessiot, jotka alkavat jo kurssin toisena päivänä. Näiden aikana jokainen saa mahdollisuuden harjoitella ja kehittyä opettamisessa. Nämä opetussessiot ovat aluksi lyhyitä ja niiden kesto ja vaativuus kasvaa kurssin loppua kohden. Jokaisen opetuskerran jälkeen opettaja saa palautetta omasta opetuksestaan oman ryhmänsä jäseniltä.
Kurssin lopussa huomaa olevansa jo paljon itsevarmempi ja kokeneempi opettaja.
Ehkä hienointa tässä koulutuksessa on, että se pohjautuu vahvasti epäviralliseen opetukseen (non-formal education), joka on jotain aivan muuta kuin mihin olemme tottuneet peruskoulussa tai korkeakoulussa. Opimme lukemattomia tapoja opettaa. Opimme myös osallistamaan oppilaat paremmin opetukseen.
Tämä koulutus antaa meille eväitä, joiden avulla oppiminen uppoaa mielemme lisäksi myös sydämeemme ja koko kehoomme.
Ja mikä tärkeintä, oppiminen voi olla hauskaa!
Artikkelikuvan kuvateksti: Mikro-opetus voi olla tosi hauskaa.
Kuva: Juha Ujula
Aikaisemmat artikkelit helmikuun 2024 PTT kurssista Holmassa:
- Holma folkhögskola Ruotsissa, Henna Jämsä
- Sisäistä maisemaa luomassa, Anni Rainio
- 5 Finns participated at the Permaculture Teacher Training (PTT) in Holma
- Permakulttuuri ja liike, Selma Kilpi
- Permakulttuuri oppimispolkuna,Marja Nuora
Seuraava PTT pidetää Holmassa hemikuussa 2025: Permaculture Teachers Training February 2025
